Kuivasjärven piisamipaisti
Kuivasjärvellä asui kahdeksankymmentäluvun lopulla mies nimeltä Risto, joka ei ollut metsästäjä mutta piti itseään sellaisena, koska omisti vihreän takin ja osasi olla puhumatta pitkään.
Hänen naapurinsa Reino taas oli kalamies sillä perusteella, että hänellä oli vene. Vene oli ollut kolme kesää nurinpäin halkopinon takana, mutta Reino sanoi sen olevan talvisäilytyksessä. Heinäkuussakin.
Miehet oli tullut riitaa siitä, kävikö Riston pihassa öisin piisami.
Riston mukaan eläin söi hänen porkkanansa. Reino sanoi, ettei piisami porkkanaa syö, ainakaan sillä tavalla kuin Risto niitä kasvatti. Riston porkkanat olivat lyhyitä ja haaraisia, ja niissä oli enemmän luonnetta kuin ravintoarvoa.
Kiista olisi jäänyt siihen, mutta Risto uhkasi pyydystää piisamin ennen lauantaita. Lauantaina oli hänen vaimonsa Arjan syntymäpäivä, ja paikalle oli tulossa Arjan veli Haukiputaalta. Haukiputaalaiselle ei saanut näyttää epävarmuutta eläinasioissa.
Risto rakensi pihalle ansan vanhasta pyykkikorista, kepistä ja kahdesta lihapiirakasta. Toinen piirakka oli syötiksi ja toinen syötäväksi. Hän selitti järjestelyn Reinolle tarkasti, koska huono suunnitelma muuttuu paremmaksi, kun sen selittää toiselle.
Risto jäi pihasaunan kuistille vahtiin.
Aamuyöstä paikalle tuli Känkkylokki.
Se laskeutui pyykkitelineelle, katsoi Ristoa ja sitten ansaa. Katseessa oli sellainen sävy, että Risto siirtyi vähän sivummalle, vaikka oli omalla tontillaan ja maksanut siitä lainaa jo vuodesta 1979.
Risto oli juuri tarkistamassa ansaa, kun Känkkylokki lehahti evääksi tarkoitetulle lihapiirakalle, potkaisi keppiä ja pudotti pyykkikorin Riston päälle. Sen jälkeen se söi piirakan kaikessa rauhassa korin vieressä.
Samaan aikaan rantapusikosta nousi kaksi piisamia. Ne kulkivat peräkkäin Riston kasvimaalle, ottivat porkkanan kumpikin ja palasivat takaisin veteen. Känkkylokki seurasi toimitusta tarkasti, mutta ei puuttunut siihen. Ammattilainen kyllä tunnistaa toisen ammattilaisen.
Lauantain syntymäpäivillä Risto tarjosi lihapiirakoita ja kertoi pyydystäneensä kaksi piisamia, mutta päästäneensä ne vapaaksi, koska kanta oli heikko. Arjan veli nyökkäsi. Haukiputaalla arvostettiin luonnonsuojelua varsinkin silloin, kun paikalla oli todistajia.
Seuraavana maanantaina Risto käänsi porkkanamaansa nurmikoksi. Kertoi kyllästyneensä viljelyyn.